Rodokselta Suomeen saapuvat koirat ja kissat tulevat yleensä suoraan omiin koteihinsa, mutta
toisinaan eläin tarvitsee väliaikaista hoitopaikkaa ennen oman kodin
löytymistä. Kotihoitoon voidaan sijoittaa myös koira tai kissa, joka on syystä tai
toisesta palautunut yhdistykselle etsimään uutta kotia.
Kotihoidon avulla tarhaelämään tottunut koira tai kodittomana elänyt kissa
pääsee kokeilemaan kotikoiran- tai kissanelämää ja näin ollen valmistautumaan oman pysyvän kodin löytymiseen, jolloin sopeutuminen uuteen kotiin helpottuu.
Kotihoitoa tarvitsevat eläimet
valitaan yhdistyksen toimesta. Toki otamme
huomioon kotihoitopaikan resurssit ja aiemman
kokemuksen.
Kotihoitajuus on vapaaehtoistyötä, josta ei makseta palkkaa, mutta yhdistys maksaa kaikki kotihoitoon tulevan koiran tai kissan kulut lukuunottamatta ruokakuluja, joista vastaa kotihoitaja.
Mitä kotihoitajalta edellytetään?
1. Sitoutumista. Kotihoitoon tulevaa eläintä sitoudutaan
hoitamaan, kunnes pysyvä koti löytyy. Joskus koti löytyy nopeasti, mutta
toisinaan siihen voi kulua kuukausiakin. Kotihoitajuuteen tarvitaan koko
perheen sitoutuminen.
2. Kärsivällisyyttä. Kotihoitajan kannattaa
valmistautua siihen, että hoitoon tulevalle eläimelle monet asiat voivat olla
vieraita ja pelottaviakin. Koira ei välttämättä ole sisäsiisti tai se ei osaa
kulkea hihnassa. Kissa voi kyräillä sängyn alla ja arkailla kaikkea ensimmäiset päivät. Myös yksinolo voi kaivata harjoitusta. Kotihoitajan tehtävä
onkin kärsivällisesti opastaa hoidokkiaan kotiolojen tavoille. Alussa eläin voi
olla hyvinkin stressaantunut ja hämillään uudesta tilanteesta, mutta yleensä
eläimet sopeutuvat uuteen ympäristöön ja kodin tavoille nopeasti.
3. Aktiivista yhteydenpitoa ja joustavuutta. Kotihoitajalta odotetaan
aktiivista yhteydenpitoa yhdistyksen kanssa koko kotihoidon ajan. Yhdistykselle
kerrotaan hoidokin kuulumisia säännöllisesti ja mahdollisista ongelmatilanteista
tai sairastumisista kerrotaan niin ikään heti. Kotihoitajalta odotetaan myös
joustavuutta, kun kotiehdokkaat ovat tulossa tutustumaan hoidokkiin.
Kotiehdokkaan sopivuutta arvioi kotihoitaja ja yhdistys yhdessä. Kotihoitajan
mielipiteellä on kuitenkin suuri merkitys sillä kotihoitaja tuntee eläimen
parhaiten.
4. Eläimienlukutaitoa ja positiivisten kokemusten
vahvistamista. Monet
huonoista oloista tulevat eläimet ovat aluksi hämillään ja stressaantuneita,
jolloin niitä täytyy osata lukea. Eläimet voivat olla myös arkoja ja
pelokkaita. Eläintä totutellaan ja rohkaistaan uusien asioiden pariin
positiivisen vahvistamisen kautta - ei missään nimessä pakottaen.
5. Varovaisuutta ja tarkkuutta. Kun koira tai kissa saapuu kotihoitoon ja
uuteen ympäristöön, on eläimellä suurin riski karata. Karkaamisriskin takia
kannattaa koiralla ulkoillessa pitää sekä kaulapantaa että valjaita, olla
varuillaan aina ulko-ovea ja ikkunoita avatessa ja toki myös uusiin
tilanteisiin totuttaessa.
6. Kohtuullista taloudellista tilannetta. Kotihoitajan odotetaan
kustantavan hoidettavan eläimen ruokakulut. Yhdistys huolehtii kotihoidossa
olevan eläimen loishäädöistä, rokotuksista, eläinlääkärikuluista ja tarvittaessa
myös tarvikkeista (kuten esim. ruoka-astoista, hiekkalaatikosta, ulkovarusteista). Muista
kuluista, kuten matkakuluista, sovitaan aina tapauskohtaisesti.
7. Sopivaa elämäntilannetta. Kotihoidossa olevan eläimen
erilaisiin harjoituksiin kuten yksinoloharjoituksiin tai perheen muihin
eläimiin tutustuttamiseen täytyy varata aikaa. Kannattaa myös huomioida perheen
omat lemmikit ja niiden suhtautuminen vieraisiin eläimiin.
Edellytämme, että kotihoitopaikan omat eläimet ovat asianmukaisesti rokotettuja ja loishäädettyjä. Leikkaamatonta eläintä (esim. pentua) ei sijoiteta kotiin, jossa on leikkaamattomia eläimiä.
Suosittelemme katsomaan Koiruuksien Klubin luennon Rescuekoiran kotiuttamisesta.
Haluatko ryhtyä kotihoitajaksi? Täytä siinä tapauksessa kotihoitohakemus, niin otamme sen pohjalta yhteyttä!
